fbpx
Valikko Sulje

Kehotietoisuus työhyvinvoinnin tukena

Missioni virkeimpien työpäivien puolesta

Olen toiminut pitkään asiantuntija- ja koulutustehtävissä (mm. johtamisen ja tuotteistamisen erikoistumisopinnot farmasian ammattilaisille), projektipäällikkönä erilaisissa hankkeissa, esihenkilönä, sekä viimeiset vuodet yksinyrittäjänä, joten olen saanut oppia ja kokemusta työelämästä hyvin monelta suunnalta. Työskentelin neljä vuotta vastuunani etä-lähikoulutuksen hybridimallia järjestäen, joten olen saanut oman kokemukseni kautta pohtia niin omaa kuin asiakkaiden työssäjaksamista myös etätyöläisen näkökulmasta. Olen seurannut työhyvinvoinnin toteutumista sekä omissa että asiakkaiden työyhteisöissä. Missioini on omilla koulutuksillani ja asiantuntijuudellani auttaa työtiimejä kehittämään työympäristöstä riippumatonta työntekemisen mallia, joka rakennetaan hyvinvointi edellä. Kehotietoisuus on tässä merkittävässä roolissa. Uskon, että tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot, jotka panostavat työntekijöidensä kehotietoisuuden vahvistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Mielen työkalut stressinhallintaan liittyen ovat monelle jo hyvinkin tuttuja. Keho ja mieli ovat kuitenkin erottamattomat, joten molempien hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Kehomme asento määrittelee meidät tähän hetkeen; mitä koemme, mitä ajattelemme ja mitä tunnemme. Jos kehossa on jännityksiä, epätasapainoa, liikerajoitteita jopa kipuja, myös mieli on rauhaton ja stressaantunut. Kehon vaivat ovat viestejä, jotka hyvin usein ovat myös henkisestä kuormituksesta johtuvia. Kireä keho aikaansaa kireän mielen. Mieti esimerkiksi tilannetta, kun istut koneellasi kiireisen työtehtävän parissa. Kasvojen lihakset kiristyy, hartiat kääntyy eteenpäin nousten korviin ja hampaat pureutuu yhteen. Työasento muuttuu ja koko keho kiristyy. Jos kehotietoisuus on kadoksissa, jää nämä muutokset tiedostamatta. Kehotietoisuuden avulla havahdumme tunnistamaan kehossa tapahtuvia reaktioita ja muutoksia jo ennen kuin ne kroonistuvat pysyviksi vaivoiksi ja pystymme toimimaan jännitystilojen laukaisemiseksi. Helpottamalla kehollisia jännityksiä mieli rauhoittuu automaattisesti.

Keho-mieli-yhteys on huikea voimavara tukemassa hyvinvointia niin arjessa kuin työssä. Kehotietoisuus opettaa huomaamaan oman itsen, kehon ja oman hyvinvoinnin tärkeyden ja merkityksen. Kehollinen työskentely on auttanut monia tunnistamaan omia stressiä laukaisevia, ylläpitäviä ja kuormittavia tekijöitä ja auttanut näin hahmottamaan paremmin omia fyysisen ja henkisen jaksamisen rajoja. Stressi on aina kehollinen ja stressiä ei voida hoitaa mielen tasolla. Ainoa keino on saada konkreettisesti hermosto rauhoittumaan. Kehotietoisuus on tehokkain keino kehollisen stressin purkamiseen ja sitä kautta hermoston ja mielen rauhoittumiseen ja palautumiseen. Kun työssä alkaa kuulostelemaan herkemmin omaa itseä, tunteita ja kehon vointia, on mahdollisuus käynnistää palautuminen jo työpäivän aikana. Kuormitus jää vähäisemmäksi, oppiminen, toimintakyky ja jaksaminen sekä työnimu vahvistuvat. Mitä parempi yhteys on kehoon, sitä enemmän on läsnä tässä hetkessä eli hermostollisesti olemme sosiaalisen liittymisen tilassa. Läsnäolo mahdollistaa syvemmän kohtaamisen tason niin arjessa, työpaikalla kuin asiakkaiden kanssa. Kehotietoisuus on siis oleellisessa roolissa myös vuorovaikutuksessa.

Tuntemalla kehomme voimme saada kehon koko potentiaalin käyttöön! Kehotietoisuus on voimavara työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemiselle. Se voi auttaa omien vahvuuksien, itselle sopivan työrytmin ja työroolien tunnistamisessa ja ruokkia luovuuden esiin työn kehittämisen ja toimintatapojen tueksi. Kehotietoisuus kehittää myös resilienssiä eli omaa kykyä palautua stressaavista tilanteista takaisin perustilaan. Tätä kykyä tarvitaan tavallisten arjen stressaavien tilanteiden selättämiseen sekä muutosten ennakointiin. Muutoskykyinen ihminen suhtautuu myös uusiin haasteisiin avoimesti ja mahdollisuuksina oppia uutta.

Koulutukset rakentuvat hyvin käytännönläheisten teemojen ympärille. Tarkoitus on luoda tilaa osallistujien omille oivalluksille ja yhteiselle keskustelulle. Ammennan koulutuksiin omaa kokemustani työuraltani sekä asiakastyöstäni kokonaisvaltaisen terveydenhoidon ja hyvinvoinnin parissa. Menetelminä ovat niin kehotietoiset harjoitteet (kuten tietoisuus- ja hengitysharjoitukset), fasilitointi, vuorovaikutteisest keskustelut kuin huima paketti tietopääomaa.

Vinkki! Parhaat oivallukset ja kokemukset tulevat usein luonnossa, joten oikein mielelläni vien työporukkanne myös luontoon hyvinvoimaan. Jos tiimi ei pääse luontoon, voimme myös yhdessä suunnitella miten luonto tuodaan ihmisten luo.

Luonto on luovuuden ja mielikuvituksen synnytysalusta:
• Aristoteles ”opetti” kävellessään
• Darwin, Tesla ja Einstein kävelivät puutarhassa ja metsikössä
• Teddy Rooseweld oleili autiomaassa kuukausia
• Beethoven halaili puita