Valikko Sulje

Villitmaut

Löytämisen riemua – Aistien kirkkautta – Superruokaa

Olen syntynyt kevään syliin ja ehkä myös siksi kevään tulo on minulle jotenkin aina niin huumaavaa ja hurmaavaa. Talven jälkeen syksyllä lakaistuneet kasvit aina uudelleen syntyvät ja ponnistavat esiin maan uumenista. Yht’äkkiä harmauden tilalla onkin aistien riemua; värejä, tuoksuja, makuja, kaikkea kosketeltavaa ja ihmeteltävää! Luonnon kiertokulussa on elämän jatkuvuutta ja uudelleen rakentamisen toiveikkuutta.

Olen lähes koko elämäni saanut asua metsä takapihallani. En voi sanoin kuvata sitä rakkauden tunnetta, rauhaa ja tyytyväisyyttä, jota metsässä oleilu minulle tuottaa. Metsässä tietoinen tarkkaavaisuus, aistit ja uteliaisuus herää automaattisesti. Metsässä voin kokea ajatusten seestymisen ja myös hetkittäin sen, kun ajatuksia ei tunnu olevan lainkaan. Mieli on flow-tilassa, tämän hetken kokemisessa. Hetkessä, jossa aika ja paikka menettävät merkityksensä. Metsä on meditaatio.

Lapsuudesta olen tottunut hyödyntämään luontoa ja metsää lautaselle. Kiitos siitä kuuluu äidilleni, joka opetti keräämään sienet, marjat ja hyödyntämään muutamia perusvillikasvejakin. ”Hullaantuminen” villikasveihin on tapahtunut luonnostaan kiinnostukseni kasvaessa vuosien mittaan luonnonmukaista, ekologista ja hyvinvointia tukevaa ravintoa kohtaan. Ensikosketukseni kasvien hoitavaan voimaan oli lapsuudessa, kun hyönteisten pistoksiin hierrettiin vesiheinää tai piharatamon lehdellä hoidettiin pieniä haavoja. Myöhemmin farmasian opinnoissani farmakognosia herätti alkukiinnostukseni luonnonlääkintään. Villikasvit tulivat mukaan vahvemmin ravitsemusasiantuntijuuteni myötä sekä hortafarmari-toiminnan kautta.

Hyödynnän villikasveja erityisesti rikastamaan arkiruokaa. Napsimme luonnosta myös lasten (ja koiran) kanssa suuhumme makuja luonnossa liikkuessa. Hyödynnän myös kasvien hoitavaa voimaa ensi sijassa kipuihin ja haavanhoitoon sekä flunssanehkäisyyn. Talvella kasvit hellivät saunahoidoissa, supertuunaavat ruokia viherjauheina ja pakasteina sekä karkottavat kaamoksen virkistävinä teeaineksina.

Toivon saavani jakaa tätä villeyden ilosanomaa harrastuksena mahdollisimman monelle. Siksi jaan mielelläni kokemuksiani ja tietoani metsä- ja villiyrttikävelyillä, yhteisillä villiruoan valmistushetkillä niin kotikeittiössä kuin luonnossa, villeillä saunakylvyillä, elinvoimaisella joogalla, villiyrttiverkkokurssilla sekä hortamaatila-koulutuksilla. Otathan rohkeasti yhteyttä ja jutellaan lisää toiveittesi hetkestä 🍀🍀🍀

Haluaisitko villiyrttikävelylle kanssani?

video

Video: Tarja Hietamäki

Herkuttele videossa tehdyllä villipiirakalla:

Pohja:
1 dl kvinoajauhoa tai muuta käyttämääsi jauhoa tai 100 g keitettyjä perunoita raasteena tai muussattuna
3 dl kaurahiutaleita
1 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
1 tl ruusu- tai merisuolaa
pieni loraus hunajaa
1 tl leivinjauhetta
1 dl kasvikermaa tai tavallista kermaa, tai perunoiden keitinlientä

Täyte:
0,5-1 litraa vuohenputken versoja tai muita villejä kuten nokkosta, piharatamoa, horsmanlehtiä, hormaparsaa (tai noin 3 dl pakastettua hortaa tai 1,5 dl kuivattua)
2 kananmunaa
2,5 dl kermaa/ maitoa / kasvimaitoa
1 tl mustapippuria
1 rkl sitruunanmehua
1 tl sitruunan kuorta raastettuna
200 g juustoa raasteena tai pehmeää vuohenjuustoa
0,5 tl ruusu- tai merisuolaa
(1/2 ruukkua basilikaa silppuna)
(ripaus muskottipähkinää)

Sekoita pohjan aineet keskenään. Voitele uunivuoka, jonka halkaisija on noin 27-30 cm. Taputtele taikina vuokaan ja painele myös reunoille. Pistele haarukalla muutamia reikiä pohjaan. Esikypsennä pohjaa 200 asteisessa uunissa noin 10 min. Tee sillä välin täyte. Silppua horta ja sekoita kaikki aineet sekaisin. Kaada esikypsennetyn pohjan päälle ja paista noin 30 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä.

Voit myös tuunata täytettä mm. sieni + hortayhdistelmällä mm. kanttarelleilla tai suppilovahveroilla.

Close Bitnami banner
Bitnami