“Gut feeling” ilmaisu on varmasti tuttu, joka kertoo kokemuksesta, että jotkin asiat vain tiedostaa oikeaksi kehossaan niin sanotusti ”tuntee nahoissaan” tai meillä savolaisittain puhutaan “perstuntumasta”. Meillä kaikilla on luontainen ja ikiaikainen yhteys kehoomme; kyky tunnistaa sisimmissämme, mikä on itselle oikeaa ja aidosti totta. Tätä tietämisen kokemusta kutsutaan myös intuitioksi, joka on luonteeltaan pysyvämpi kuin ohimenevät, hetkelliset tunteet ja ajatukset. Kun tunnemme itsemme, syntyy merkityksellisyyden kokemus. Mutta miten “perstuntumasta” on tullut niin vaikeaa?
Elämme nykyään maailmassa, jossa ulkopuolellamme on paljon erilaisia ärsykkeitä, jotka vievät huomiomme. Lisäksi hektinen työkulttuuri, ruuhkavuodet ja ylipäätään kiireinen elämäntapa tehokkaasti vieraannuttaa meidät kehostamme. Vaikka korona-aika on parhaimmillaan mahdollistanut tilaa itsetutkiskelulle, on se samaan aikaan lisännyt monelle ahdistusta tulevaisuudesta yleisesti. Elämme keskellä nopeatahtista muutosta, jossa kehon ja mielen voi olla vaikea pysyä mukana. Elämänhallinta ei ole mahdollista mutta kehotietoisuus sen sijaan on. Jokainen hetki on mahdollisuus valita ainakin sen suhteen, miten kohtelemme itseämme, miten olemme kohtaamiemme ihmisten kanssa ja elämissämme hetkissä.
Oma polkuni kehotietoisuuteen
Itse olen ollut aivan liian ylikuormittunut, kehollisesti kipeä ja lähes uuvuksissa loputtomasta mielen sisäisestä dialogista. Kun mietin omaa kehotietoista polkuani, voin nähdä sen olleen pitkä ja alkuun hyvin suorituskeskinen. Oli helpointa aloittaa kehotietoinen harjoittelu liikeharjoittelusta fyysisemmällä voimajoogalla, koska mieli oli niin vilkas. Vaikeinta oli pysähtyä viimeisen asanan Savasanan minuuttitolkulla tarjoavaan ”makoiluun” ja paikallaan oloon. Mieli ja keho oli levoton. Puuhakkuus oli keino estää kohtaamasta kehon luonnollisia tarpeita ja niiden taustalla olevia tunteita. Pikkuhiljaa silmät alkoivat avartumaan, miten paljon olin kurittanut kehoani vaativuudella ja puskemisella sekä miten liikkumisellani olin vain pahentanut olemassa olevia virheasentoja kehossani, koska en ollut tullut niistä tietoiseksi. Askel askeleelta erilaisten oppien, kokemusten ja harjoittelun myötä aloin tavoittamaan ihan uudenlaisen olemisen tavan. Tästä on nyt 13 vuotta. Tänä päivänä kehotietoisuus ja sen mukaan eläminen ovat merkittävässä osassa jokapäiväistä arkeani. Harjoittelu jatkuu edelleen. Tietoisuus tästä kehotietoisesta alati muuttuvasta matkasta tekee siitä hyvin armollisen.
Kehotietoisuuden kautta olen saanut aivan erilaista kulmaa hyvinvointiini ja luonut rakkaudellisen suhteen kehooni kaikissa sen ilmenevissä muodoissa; nykyään niin hyvinä ja pahoina päivinä osaan ottaa kiitollisena ja arvostaen vastaan kaiken mitä kehoni nostaa tietoisuuteeni. Kehon kautta on syntynyt yhteys itseen ja omiin tarpeisiin. Kehotietoisuus on auttanut takaisin yhteyteen kehoni ja tunteitteni kanssa. Olen saanut oppia keholtani aivan eniten tässä maailmassa. Miten usein haemmekaan ratkaisuja ja merkitystä muualta, vaikka kaikki on läsnä tässä ja nyt, keho on tässä ja nyt – joka hetki. Olen myös havainnut, että luonto on mahtava työkalu kehoyhteyden sillan rakentajaksi. Mitä enemmän vietän aikaa luonnossa ja havainnoin ympäristöä keskittyneesti, hiljaisuudessa, sitä paremmaksi vuorovaikutus itseen ja toisiin ihmisiin kasvaa. Kuten itselleni, kehotietoisuuden vahvistaminen on jokaisen käsillä oleva mahdollisuus vahvistaa yhteyttä itseen, intuitioon sekä lisätä arjen hyvinvointia.
Mitä on kehotietoisuus?
Tässä jutussa haluan avata omia ajatuksiani ja kokemustani kehotietoisuudesta, koska jo sanana “kehotietoisuus” voi olla jopa aika vieras. Toivon, että saat tästä ajatuksia itsellesi mutta tärkeäintä on, että luot oman totuutesi kehokokemuksesi kautta. Kehotietoisuus on jatkuva prosessi niin kuin kehommekin on alati muuttuva.
Kehotietoisuus on tietoisuutta kehon anatomiasta ja toiminnan vaikutusta kehoon
Kehotietoisuus on kaiken olemisen pohja. Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä aistia, mitä kehossa tapahtuu. Kykyä tuntea missä asennossa olet ja miltä kehon osien liikkeet tuntuvat. Kehotietoisuus on kehon osien kuten luuston, lihaksien, nivelien ja elimien tunnistamista ja niihin kohdistuvan toiminnan (kuten fyysinen harjoittelu) vaikutuksien tiedostamista. Kun kehontuntemus lisääntyy, myös kehonhallinta eli kyky ohjata ryhtiä, liikkeitä ja lihasten jännitystä ja rentoutta lisääntyy.
Kehotietoisuus on siis kokonaisvaltaista olemassaolon kokemusta, tuntemusta kehon fysiologiasta ja anatomiasta, liikkeen ja psyykeen vaikutusten tiedostamista. Esimerkiksi on eri asia venytellä vain notkeuden saavuttamiseksi kuin venytellä tiedostaen venytyksen vaikutusta kehoon, jolloin voi oppia miten keho toimii, reagoi ja mistä toiminnasta arjessa kireydet voivat heijastua. Samalla kun opitaan sietämään venytyksen tunnetta, opitaan samalla tuntemaan tunnetta. Kehotietoisuutta vahvistamalla edesautat kehosi terveyttä sekä toimivuutta jokapäiväisessä elämässä.
Kehotietoisuus on herkkyyttä tunteille ja kehon tarpeille
Kehotietoisuus on kehon kuuntelua, joka on tietoista keskittymistä ja huomion suuntaamista kehon sisäisiin tuntemuksiin. Kyky havaita kehon tuntemuksia luo pohjan hyvälle tunteiden ja toiminnan säätelylle. Tunteet ovat kehollisia kokemuksia. Tunteet tuntuvat kehossa fyysisesti ja syntyvät kehossa aistien kautta. Ne antavat meille arvokasta tietoa siitä, mitkä tarpeemme ovat tyydyttyneet tai jääneet tyydyttämättä. Usein tunne on värittynyt opituilla toimintamalleilla, oletuksilla ja muistoilla, ja siksi tarvitaan tietoisuutta ja herkkyyttä aistia kehon viestejä ja tarpeita eri tilanteissa. Näin pystymme toimimaan niiden mukaan hyvinvointia edistäen eikä hyvin tyypillisen ”Taistele, pakene ja jähmety-tilan” kautta. Kun tunnemme itsemme sekä fyysisesti että mielen tasolla, voimme rakentaa itsellemme sellaista elämää, jota todella haluamme elää. Tiedostamme arvomme, toiveemme, tarpeemme ja rajamme. Kehonsa tunteva ihminen herkistyy havaitsemaan, jos kropassa on jotain pielessä ja usein toimimaan ennaltaehkäisevästi ennen kuin oireet kumuloituvat ja kroonistuvat pysyviksi ongelmiksi.
Aalto-yliopiston tutkijaryhmä (Nummenmaa et al 2013) on tutkinut eri tunteiden ilmenemistä ihmiskehossa ja muodostanut havainnoista ”kehon tunnekartan”. Havainnoimalla eri tunnetilojen vaikutuksia olotilassamme, mahdollistuu myös niiden vapauttaminen kehollisten menetelmien, kuten liikkeen, tietoisuus- tai hengitysharjoituksen avulla. Aina se ei onnistu, mutta kehotietoisuuden avulla kehotuntemusten tarkastelua ja vaikeidenkin tunteiden sallimista voi harjoitella.
Kehotietoisuuden avulla voi vapautua jännityksistä ja jopa kiputiloista
On tärkeää tulla tietoiseksi kehon jännitysten taustalla olevista syistä. Kehon vaivat (kuten vaivasenluut, madaltuneet holvikaaret, polvivaivat, lannerangan kivut, iskiasvaivat, alaselkäkivut, välilevyn pullistumat, niska- ja hartiakivut, olkapäävaivat, hampaiden narskuttelu, toistuvat päänsäryt jne jne) ovat viestejä. Taustalla voi olla fyysisiä syitä kuten työasennot, nukkuminen, vamma ja ikääntyminen. Yleensä aina, näiden rinnalla, vaivat johtuvat virheasennoista. Jos kehossa on jännityksiä, vaivoja ja kipujakin, on tavallisesti taustalla virheasentoja jo ihan perusseisoma-asennossa. Epätasapainon myötä joudumme tarpeettomasti käyttämään lihastyöskentelyä eli kannattelemaan itseämme ja kehoon syntyy kestojännityksiä, jopa kroonisia kiputiloja. Liikkumisella voi jopa moninkertaistaa ongelmia, jos harjoitusta ei tehdä tietoisesti ja virheasennot säilyvät.
Vaivasta voi päästä eroon. Ensin täytyy kuitenkin tulla tietoiseksi virheasennoista. Tässä kehotietoisuus auttaa. Tehokkainta on etsiä jännityksen, kivun tai asennon takana olevaa syytä ja pyrkiä olemaan tietoinen arjessa niin usein kuin mahdollista. Monia ongelmia voidaan hoitaa kiinnittämällä huomio mm. asennon linjaukseen ja lihastasapainoon, mutta virheasentojen syy voi olla myös alitajunnassa, uskomuksissa ja tunteissa. Tarvitaan siis molempia: harjoitusta tulla tietoiseksi, miten käytämme kehoa mutta myös siitä, mitä keho meille kertoo eli tulla tietoiseksi taustalla olevasta tarinasta.
Jännittynyt keho luo myös jännitystä mieleen ja toisin päin. Keho kiristyy myös tunteiden tai ajatusten myötä. Keho ja tunteet kulkevat käsi kädessä. Monet kehon jännityksistä ovat seurausta erilaisista tunteiden estämisistä ja pidättelyistä. Tunteet muuttuvat fyysisiksi reaktioiksi kehoon, jopa niin nopeasti, että tietoinen mieli saattaa huomata tapahtuneen vasta kehon reaktioiden jälkeen. Keho on siis jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja tuo viestejä meille nähtäväksi. Fyysinen jännitys on aina stressitila kehollemme. Kuten kaikki stressi kuluttaa se energiaa ja elinvoimaa sekä synnyttää tummia pilviä myös mielen taivaalle. Kehomme tila määrittelee sen, mitä tunnemme tässä hetkessä. Kun keholliset kireydet helpottuvat, vaikuttaa se myös rauhoittavasti ja tasapainottavasti suoraan mieleen.
Eletty keho ja jokainen eletty hetki on kehotietoisuutta ja tie tietoisuuteen
Eletyn kehon kokemus on kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkä kehon osien tunnistaminen: kun suljen silmäni, pystyn tuntemaan sydämen sykkeen kehossani, pystyn aistimaan kehoni asennon ja kosketuksen alustaa vasten, tuntemaan kylmyyden ja lämmön ihollani ympäristön vaihtelun myötä, pystyn aistimaan nälän ja janon, tuntemaan hengityksen sisäisen liikkeen. Kokemus alkaa erottua erilaisina tuntemuksina yhä tarkemmin, kun harjoitamme kehoa eri tavoin. Kehonkokemus lähtee oman kehon kuuntelusta, vailla arviointia tai pyrkimystä muuttaa kehossa ilmeneviä tuntemuksia. Kehon kuuntelu on tietoista toimintaa, jossa omaksutaan tarkkailijan tai havainnoijan rooli. Meditaatioon saatetaan hypätä suoraan ohittamalla keho mutta se ei ole mahdollista. Aloita siis tietoisuusharjoittelu kehosta; mitä keho kertoo ja mitä se haluaa kertoa sinulle juuri nyt? Keho on aina tässä hetkessä. Tietoisuutta viedään kehon tuntemukseen tai aistikokemukseen – tässä hetkessä.
Kehotietoisuus sisältää ajatuksen itsestä kaikenlaisena. Eletty keho on täynnä muistoja ja tarinoita. Kehotietoisuutta on sallia myös kaikki ajatukset mutta suunnata tietoisuus ajatuksen synnyttämään tuntemukseen kehossa. Huomion suuntaaminen on työkalu, jolla kehomielen yhteys avautuu. Kehon aistiminen ja läsnäolo synnyttävät elävyyden kokemuksen, joka yhdistää meitä myös toisiin ihmisiin ja kaikkeen elolliseen – luontoon, jonka osanen olemme. Mitä vähemmän samaistutaan mieleen, sitä lempeämpiä meistä tulee.
Kiire, stressi ja väsymys kehotietoisuuden esteenä
Kehotietoisuuden esteenä on hyvin usein kehon ja mielen ylikuormittuneisuus. Jalka kaasulla eläminen on koukuttavaa ja herkästi tulee kerättyä arki täyteen erilaisia menoja ja työlistoja. Kiireen ja tietoisen mielen hallitsemana vieraantuu kuitenkin herkästi omasta kehostaan. Yhteys kehon tuntemuksiin (=tunteisiin) heikkenee tai voi katketa lähes kokonaan. Voi olla myös vaikeaa tunnistaa fysiologisia perustarpeita: kuten milloin on nälkä tai jano, milloin olisi hyvä levätä ja nukkua, milloin keho tarvitsee liikettä ja toimintaa, milloin tarvitsee ruokaa ja milloin läheisyyttä ja hyväksyntää. Kehon viestien sijaan kuunnellaan mieltä, joka kertoo, mitä pitää tehdä, mitä muut odottavat ja miten vaan pitää jaksaa painaa eteenpäin ja tehdä töitä, suorittaa elämää. Saatetaan mennä vain mielitekojen mukaan, kuulematta mitä keho todella tarvitsee. Keho on voinut jo pitkään yrittää lähettää hätäsignaaleja, ettei kaikki ole hyvin: paino nousee tai laskee, vatsakipuja, selkäkipuja, migreeniä, unettomuutta tai epämääräisiä kehollisia oireita. Kehossa voi olla jo jopa diagnosoituja sairauksia.
Elämässä tulee väistämättä eteen tilanteita, joiden vuoksi huomaamatta kiire ja stressi valtaa ja eksymme elimistömme luonnollisten viestien ja tarpeiden ääreltä. Itsekin huomaan edelleen ajoittain ajelehtivani kiireen ja ajattelevan mielen mukaan ja ei-palveleviin toimintatapoihin, mutta koska kehotietoisuus on arjen ankkurini, mahdollistaa se takaisin paluun kehoon yhä helpommin. Arjen kehotietoisuuden mahdollistaminen edellyttää, että on aikaa pysähtyä ja kuunnella omaa itseään. Pikkuhiljaa alkaa tunnistamaan, mikä kokemuksessa on ajattelua, mikä tunteita, mikä sisäistä intuitiivista viisautta. Pikkuhiljaa oppii luottamaan enemmän omaan kokemukseen ja siihen sisältä kumpuavaan “mahatuntumaan”.
Työkaluja kehotietoisuuden polulle
Palaan lopuksi alkuun, jossa kerroin vaikeudestani antautua joogaharjoituksen Savasanan eli kuolleen asennon ”makoiluun”. Nykyään harjoittelun myötä voin Savasanassa saavuttaa kehotietoisuuden ylimmälle tasolle. Ennen en edes tunnistanut milloin kehoni on rento. Nyt jo hetkittäin voin levätä kokemuksessa, kun voi pysyä täysin tietoisena ja hereillä, vaikka keho on täysin hiljaa ja rentoutunut. Miten tuo näennäisen pysähtynyt ja samalla voimallisen tietoinen tila auttaakaan tavoittamaan ihan uudenlaisen maailmassa olemisen tavan.
Toivon, että saan herätettyä omalla kokemuksellani sinua tutkimaan itseäsi. Jos haluat tietoisuutta enemmän, tarvitaan kehokokemista, pysähtymistä, aikaa olla omassa kehossa. Sen ei tarvitse olla paljon mutta kunhan se olisi säännöllistä. Kehotietoisen joogan verkkokurssi voi olla yksi mahdollisuutesi aloittaa. Ohjaajana tarjoan työkaluja, jolla pääset tutkimaan, tiedostamaan ja vapauttamaan kehon ja mielen jännityksiä. Oppimiseen ei tarvita muuta alkua kuin ihmettely 😉. Klikkaa kurssille tästä
Lopuksi vielä Sokratesta lainaten:
”Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.”